Pelikoneen suorituskyky ei riipu vain siitä, kuinka tehokkaita yksittäiset osat ovat.

Sama näytönohjain voi tuottaa eri peleissä hyvin erilaisia FPS-lukemia, ja kaksi paperilla samantasoista konetta voivat tuntua käytössä erilaisilta. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa prosessorin ja näytönohjaimen yhteispeli, pelin asetukset, resoluutio, lämpötilat ja itse pelin optimointi.

Siksi pelkkä komponenttilista ei aina kerro koko totuutta siitä, kuinka hyvin peli toimii.

Prosessori ja näytönohjain toimivat yhdessä

Näytönohjain eli GPU käsittelee suuren osan pelien grafiikasta. Prosessori eli CPU puolestaan hoitaa paljon pelin taustalla tapahtuvaa laskentaa.

Molempien pitää pysyä riittävän hyvin mukana.

Jos prosessori ei pysty käsittelemään peliä tarpeeksi nopeasti, tehokaskaan näytönohjain ei välttämättä pääse täyteen suorituskykyynsä. Toisaalta korkealla resoluutiolla ja raskailla grafiikka-asetuksilla rajoittava tekijä on usein näytönohjain.

Se, kumpi vaikuttaa suorituskykyyn enemmän, riippuu siis pelistä ja käytetyistä asetuksista.

Mitä pullonkaula tarkoittaa?

Kun jokin tietokoneen osa rajoittaa muun kokoonpanon suorituskykyä, puhutaan usein pullonkaulasta.

Esimerkiksi erittäin tehokas näytönohjain ei välttämättä pääse täyteen suorituskykyynsä, jos sen rinnalla oleva prosessori on selvästi liian hidas.

Pullonkaula ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että koneessa olisi jotain vialla. Eri pelit kuormittavat komponentteja eri tavalla, joten rajoittava osa voi myös vaihtua pelistä toiseen.

Tärkeintä on, että koneen osat ovat järkevässä suhteessa toisiinsa.

Korkea FPS ei yksin takaa tasaista pelikokemusta

FPS kertoo, kuinka monta kuvaa tietokone pystyy tuottamaan sekunnissa. Mitä korkeampi FPS on, sitä sulavammalta liike yleensä näyttää.

Pelkkä keskimääräinen FPS ei kuitenkaan kerro kaikkea.

Jos peli pyörii keskimäärin 150 FPS:n nopeudella mutta lukema putoaa usein hetkellisesti paljon alemmas, pelaaminen voi tuntua nykivältä.

Tähän liittyy myös frametime, joka tarkoittaa aikaa yhden kuvan muodostamisesta seuraavaan. Mitä tasaisemmin uudet kuvat valmistuvat, sitä tasaisemmalta peli yleensä tuntuu.

Siksi tasainen suorituskyky on usein vähintään yhtä tärkeää kuin mahdollisimman korkea FPS-lukema.

Resoluutio ja grafiikka-asetukset vaikuttavat paljon

Resoluutio tarkoittaa kuvan tarkkuutta. Mitä korkeampi resoluutio on, sitä enemmän kuvapisteitä eli pikseleitä näytönohjaimen pitää muodostaa.

Tämän vuoksi sama peli pyörii yleensä 1080p-resoluutiolla korkeammalla FPS-lukemalla kuin 1440p- tai 4K-resoluutiolla.

Myös grafiikka-asetuksilla voi olla suuri vaikutus. Esimerkiksi varjot, valaistus ja heijastukset voivat lisätä näytönohjaimen työmäärää huomattavasti.

Ray tracing eli säteenseuranta tekee esimerkiksi valaistuksesta ja heijastuksista realistisempia, mutta voi samalla vaatia paljon suorituskykyä.

Kaikkia asetuksia ei tarvitse pitää korkeimmalla mahdollisella tasolla. Esimerkiksi High-asetukset voivat näyttää pelaamisen aikana lähes yhtä hyviltä kuin Ultra-asetukset, vaikka peli pyörisi selvästi paremmin.

VRAM vaikuttaa erityisesti raskailla grafiikka-asetuksilla

VRAM on näytönohjaimen omaa muistia.

Sitä käytetään esimerkiksi pelien tekstuureihin ja muuhun grafiikkaan liittyvään tietoon. Korkeampi resoluutio ja tarkemmat tekstuurit voivat kasvattaa VRAM-muistin tarvetta.

Jos muistia ei ole riittävästi käytetyille asetuksille, seurauksena voi olla esimerkiksi nykimistä tai tarve laskea grafiikka-asetuksia.

Suurempi VRAM-määrä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tehokkaampaa näytönohjainta. Myös itse näytönohjaimen suorituskyvyllä on suuri merkitys.

DLSS, FSR ja Frame Generation voivat parantaa suorituskykyä

Monissa uudemmissa peleissä voidaan käyttää tekniikoita, joiden tarkoituksena on parantaa suorituskykyä.

NVIDIAn DLSS ja AMD:n FSR voivat muodostaa pelin kuvan ensin pienemmällä tarkkuudella ja viimeistellä sen sen jälkeen lähemmäs näytön alkuperäistä resoluutiota. Näin näytönohjaimen työmäärää voidaan vähentää ja FPS-lukemaa nostaa.

Joissakin peleissä on lisäksi Frame Generation -toiminto. Se luo uusia kuvia pelin normaalisti muodostamien kuvien väliin, jolloin liike voi näyttää sulavammalta ja näytettävä FPS-lukema kasvaa.

Näistä ominaisuuksista voi olla paljon hyötyä, mutta niiden saatavuus riippuu pelistä ja käytössä olevasta näytönohjaimesta.

Lämpötilat voivat vaikuttaa suorituskykyyn

Prosessori ja näytönohjain tuottavat kuormituksessa lämpöä.

Jos lämpötila nousee liian korkeaksi, komponentti voi laskea toimintanopeuttaan suojatakseen itseään. Tällöin myös suorituskyky voi heikentyä.

Siksi toimiva jäähdytys ja hyvä ilmanvaihto kotelon sisällä ovat osa hyvin toimivaa pelikokonaisuutta.

Taustalla toimivat ohjelmat käyttävät myös tehoa

Peli ei yleensä ole ainoa ohjelma, joka käyttää tietokoneen resursseja.

Selain, Discord, pelin tallennusohjelmat, päivitykset ja muut taustalla toimivat sovellukset käyttävät esimerkiksi prosessoria ja RAM-muistia.

Tavallisessa käytössä vaikutus on yleensä pieni, mutta suuri määrä raskaita taustaohjelmia voi heikentää pelin suorituskykyä tai tehdä siitä epätasaisempaa.

Ajurit ja pelipäivitykset voivat muuttaa suorituskykyä

Näytönohjaimen ajurit ovat ohjelmistoja, joiden avulla Windows ja pelit käyttävät näytönohjainta oikein.

Ajuripäivitykset voivat sisältää korjauksia, tukea uusille peleille ja joskus myös suorituskykyparannuksia.

Myös itse pelit muuttuvat päivitysten mukana. Hyvin optimoitu peli voi toimia samalla tietokoneella huomattavasti paremmin kuin raskaampi tai heikommin optimoitu peli.

Siksi samoilla komponenteilla saadut suorituskykyluvut voivat muuttua ajan myötä.

Eri pelit kuormittavat konetta eri tavalla

Kaikki pelit eivät käytä tietokoneen osia samalla tavalla.

Yksi peli voi hyötyä erityisen paljon tehokkaasta prosessorista, kun taas toisessa näytönohjain ratkaisee enemmän.

Tästä syystä yhden pelin FPS-lukemaa ei kannata käyttää ainoana mittarina koko pelikoneen suorituskyvylle.

Kun koneen suorituskykyä arvioidaan, kannattaa katsoa juuri niitä pelejä ja asetuksia, joilla konetta aiotaan käyttää.

Kokonaisuus ratkaisee

Pelikoneen suorituskyky muodostuu usean asian yhteisvaikutuksesta.

Prosessori ja näytönohjain muodostavat tärkeän perustan, mutta myös resoluutio, grafiikka-asetukset, VRAM, lämpötilat, taustalla toimivat ohjelmat ja itse pelin optimointi vaikuttavat lopputulokseen.

Siksi pelikoneen suorituskykyä kannattaa tarkastella kokonaisuutena eikä vain yhden komponentin tai yhden FPS-luvun perusteella.

Katso pelikoneet →